620 - Kun maiset ahdingot jättää mä saan

Adventtilauluja

Kotimatka ja taivaskoti

1. Kun maiset ahdingot jättää mä saan Päästyäin rannalle taivahan maan, Nähdessäin hänet, ken armonsa soi, Ei koskaan riemuni loppua voi.

Suloinen on eloni mun, Vertaamaton, loppumaton. Kun, Herra, luonas nään kasvosi sun, Suloinen on silloin eloni mun.

2. Kun kodin taivaisen vihdoin mä saan, Poissa on muistotkin katoovan maan. Toivon tuon syömeeni Jeesus kun toi, Ei koskaan riemuni loppua voi.

Suloinen on eloni mun, Vertaamaton, loppumaton. Kun, Herra, luonas nään kasvosi sun, Suloinen on silloin eloni mun.

3. Siell' ilo ainiaan saartavi mun, Ystävän nähdä saan rakastetun. Kiitosta Jeesuksen lauluni soi, Ei koskaan riemuni loppua voi.

Suloinen on eloni mun, Vertaamaton, loppumaton. Kun, Herra, luonas nään kasvosi sun, Suloinen on silloin eloni mun.

Ch. H. Gabriel G, d1


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.