Vääristymä

Anniina

Mukana kannan sun kuvaa Tulit vaik et saanu lupaa Osuma rumaa, luottamuspulaa Kulissien takaa kuuleeko kukaan Olin sun kanvas, ku sult loppu paperi Yritin parhaani, en ollut tarpeeksi Toivon et en olisi ikinä tavannu sua

On niin helppo kietoutua toiseen kii Leijuu pilvissä kun kasa höyhenii Ja verhoutua hetkeks haaveisiin Kadun sitä et mä jäin sun kahleisiin Se oli vääristymä, vaan vääristymä En tarvii sua enää Se oli vääristymä, hopeaan käärittynä En tarvii sua enää, ikinä

En anna sun piirtää kuvii mun selkää Jättämii jälkiis en pysty peittää Kaikki ei oo sitä miltä näyttää Mut et saa enää mua kanvaisii käyttää Sä et määrää tääl En lähe sun kans säätämää Pääntäs kääntämää Kättäs vääntämää Ku tää pää määrää määränpään Päätän etten tähän jää, yksinkin pystyn pärjäämään

On niin helppo kietoutua toiseen kii Leijuu pilvissä kun kasa höyhenii Ja verhoutua hetkeks haaveisiin Kadun sitä et mä jäin sun kahleisiin Se oli vääristymä, vaan vääristymä En tarvii sua enää Se oli vääristymä, hopeaan käärittynä En tarvii sua enää

Turha sanoo mitään Kun et kuitenkaan nää Ettet ansaitse ketään Turha sanoo mitään Kun et kuitenkaan nää Et mua ansaitse enää

Se oli vääristymä, vaan vääristymä En tarvii sua enää Se oli vääristymä, hopeaan käärittynä En tarvii sua enää En tarvii sua enää En tarvii sua enää, ikinä


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.