Sinä synnyit väärään maailmaan, et rakkautta saanut milloinkaan Etkä sinäkään oppinut rakastamaan, sinä tunsit vain vihaa Sinä eilen olit numero vain, tänään jouduit uhriksi ankaran lain Olet huomenna heidän silmissään vain riippunutta lihaa.

Sinut tänään köyteen ripustettiin, jäi kuvasi ihmisten sydämiin Sinä nytkähdit, ja ne nauroi niin, hä-hää!

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa

Pistää tuomari tulen sikariin ja viekkaasti katsoo pyöveliin Ja sanoo: "Tämähän jo tiedettiin, minä taas vedon voitin." Sua ymmärtänyt ei yksikään, eikä oppinut sua käsittelemään Sinä olit heidän yhtyessään, vain epävireinen soitin

Nyt kun et ole kirjoissa elävien, sinä aikaan nyt olet saanut sen, kansan ilme on naurava, tyytyväinen, hä-hää!

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa

(Uu-uu uu-uu uu-uu uu)

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa

Sinun sielus nyt muualla leijailee, mutta tuomari yhä vain höpisee Ja kansalle rempseesti puhuu: "Ou jee, nyt sekin riesa on poissa." Kaikki nauravat, yhtään itkevää minä en tuossa väkijoukossa nää Kukaan ei sua tänne kaipaamaan jää, kun olet muissa maailmoissa

Sinun murhattu ruumiisi lahoaa, sinä nuku vain, et herätä saa, et kuitenkaan kestäisi maailmaa-aa!

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa

Nuku siis, et herätä saa, et saa Nuku siis, et herätä saa, et saa