mä esitä en rakastunutta, tiedäthän sen oon ehkä hieman hiljainen, mutta uskollinen kai yksin liikaa aikaani vietin, kiistä mä en silloinkin mä sinua mietin, tiedäthän sen

kerroit että muistat tuskin, milloin puhunut oon tunteistain sellaista on rakkauskin, miehen joka hiljaisena miettii vain tiedäthän sen, tiedäthän sen

sä et saa, sä et luulla saa - mun rakkauden rakoilleen vaikka en, vaikka aina en sitä kertoa muistaisikaan sä et saa, sä et luulla saa - mun tunteita pakoilleen vaikka niin, vaikka kauankin olet joutunut odottamaan sinun luonasi oon onnellinen, tiedäthän sen

oon hiljainen ja harkitsevainen, tiedäthän sen sä minulle oot ainoa nainen, sinä jos ken kun sinut joskus syliini koppaan, epäröi en luotan että susta saan oppaan, tiedäthän sen

hellyyttä on hetket nuokin, jolloin vaiti kahden istutaan läheisyyttä niillä ruokin, vaikken sulle sanoisi mä sanaakaan tiedäthän sen, tiedäthän sen

sä et saa, sä et luulla saa - mun rakkauden rakoilleen vaikka en, vaikka aina en sitä kertoa muistaisikaan sä et saa, sä et luulla saa - mun tunteita pakoilleen vaikka niin, vaikka kauankin olet joutunut odottamaan sinun luonasi oon onnellinen, tiedäthän sen

sä et saa, sä et luulla saa - mun rakkauden rakoilleen vaikka en, vaikka aina en sitä kertoa muistaisikaan sä et saa, sä et luulla saa - mun tunteita pakoilleen vaikka niin, vaikka kauankin olet joutunut odottamaan sinun luonasi oon onnellinen, tiedäthän sen