Kerran pieni poika yksinäinen teki ympärilleen oman maailman Laittoi perheet pieniin taloihin Teki metsätiet ja järvenkin ja kiskot kulki halki kaupungin
Niin tuo poika yksinäinen joka päivä laittoi junan kulkemaan Lähti lentokoneet talleistaan miehet töihin autoillaan Teki ullakolle oman haavemaan
Kertosäe: Vaan on niin nuo kaikki haaveet Niin kuin sarjakuvat joista enää kannet muistetaan Niin nuo kaikki haaveet kuin kadonneet on laatikosta yksi kerrallaan
Niin tuo poika yksinäinen joka päivä henkiin laittoi kaupungin Vaan kerran ei hän tullutkaan jäi autot ruuhkaan makaamaan junaradan puomi paikoillaan
Kertosäe: Vaan on niin nuo kaikki haaveet Niin kuin sarjakuvat joista enää kannet muistetaan Niin nuo kaikki haaveet kuin kadonneet on laatikosta yksi kerrallaan
Nyt ullakolla siellä jossain elää kaupunki tuo omaa elämää Siellä vuosikaudet odottaa poikaa polvihousuissaan joka pistää jälleen rattaat kulkemaan
Kunpa osaisinkin vielä unohtaa näin yksinäisyyden Aaveet peittää vanhan ullakon pölyn alle jääneet on kuin vuosikerrat ihmiskohtalon
Kertosäe: Vaan on niin nuo kaikki haaveet Niin kuin sarjakuvat joista enää kannet muistetaan Niin nuo kaikki haaveet kuin kadonneet on laatikosta yksi kerrallaan
Yksi kerrallaan
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: