Kiitos

Pete Parkkonen

Lasken lampaita tuhansiin Ne ajan omiin aitauksiin sinne jään jumiin En tiedä Mikä unta tai totta on Ei, vain varjoina, Jotka piirtää miehen päättömän Huoneen seinään

Tähdet ja kuut sammukoot Kaiken sä kestät Kuin vuori oot

Kiitos kun siinä sä oot Tähdet ja kuut sammukoot Sä kannattelet vaikka et jaksaisikaan Nyt itseäsi paljon suurempaa Ikuinen kiitos sulle kuulukoon Sinä, minä, turvassa nyt oon

Vaikka leukani rintaan painautuu ja joka toinen askel aina syvempään uppoutuu Otteesi tiukemmin tarrautuu, oo, Ja kuiskaat: Ei ole sellaista pimeää, jonne murheesi voisit minulta piilottaa

Kiitos kun siinä sä oot Tähdet ja kuut sammukoot Sä kannattelet vaikka et jaksaisikaan Nyt itseäsi paljon suurempaa Ikuinen kiitos sulle kuulukoon Sinä, minä, Tiedät ettei tarvitse koko maailmaa Sinun yksin voimillas pelastaa Lupaan olla vahvempi taas kun herään Yhdessä kaikki me kestetään

Sä kannattelet vaikka et jaksaisikaan Nyt itseäsi paljon suurempaa Ikuinen kiitos sulle kuulukoon Sinä, minä

Kiitos kun siinä sä oot Tähdet ja kuut sammukoot Sä kannattelet vaikka et jaksaisikaan Nyt itseäsi paljon suurempaa Ikuinen kiitos sulle kuulukoon Sinä, minä

Tähdet ja kuut sammukoot


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.