Kaksi vanhaa tukkijätkää

Tapio Rautavaara

Kaksi vanhaa tukkijätkää istuu tummetessa illan Uitto hiljaa on ja tuntuu tuoksu herkkä niittyvillan Toinen polttaa piippunysää, jolla ikää paljon lienee Toinen puree mälliänsä. Muistot nuoruutehen vienee Muistatkos - kosket ne hurjimmat ennen, laskettiin pölkyllä vaan Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: nyt ei ne nuoret nyt ei ne nuoret, kestä lautallakaan

Kaksi vanhaa tukkijätkää, jätkää vain, ei mitään muuta Jostain soitta soi - se harmonikkaa on ja elokuuta Tikku siinä leimahdellen loistaa hetken - sammuu virtaan Lempi sammuu joskus myöskin. Muisto jää vain elon pirtaan Muistatkos - tytöt ne kauneimmat ennen, hurmattiin polkalla vaan Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, pysty valssaamaankaan

Kaksi vanhaa tukkijätkää. Lyyssin päällä pihkanuttu Työtä tehty on - ja paljon. Niin on - työ on jätkän tuttu Virta kulki, markka kulki. Jotkut siitä kyllä hankki Jätkä heilui, keksi heilui. Jätkän suu on jätkän pankki Muistatkos - lautat ne suurimmat ennen, varpattiin harteilla vaan Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret pärjää koneillakaan

Kaksi vanhaa tukkijätkää istuu. Yöksi ilta vaihtuu. Usva hiipii virtaa pitkin, niittyvillan tuoksu haihtuu. Puomi pysyy paikallansa, orpo tukki painuu uomaan. Jätkä on kuin tukki: kaiken heittää kohtalonsa huomaan. "Muistatkos silloin, kun päätimme, että vuos, pari uitolla vaan . . . ?" Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: "Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret kestä ees vuottakaan.


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.