On aina käynyt niin toinen lähtee, toinen jää mutta tuskin kukaan uskoo ettei osais enempää
On aina käynyt niin toinen liikaa yrittää muistan hetken jolloin alkoi loppuelämämme tää
Kertosäe: Hän istui pöytään haastoi mun kuin alkuun kaksintaistelun, kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa Nyt toinen piippuun puhaltaa ja vielä katsoo kuolevaa vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa
Ei voi ennustaa mitä muistaa jokainen kohtalo kun pyyhkii sivut päiväkirjojen
Ne lauseet jotka jää niitä harva ymmärtää kun oikeutusta etsii teot synkimmätkin nää
Kertosäe: Hän istui pöytään haastoi mun kuin alkuun kaksintaistelun, kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa Nyt toinen piippuun puhaltaa ja vielä katsoo kuolevaa vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa
Vaan ei kuitenkaan voi vain nousta koneeseen kun ensin joku nostaa pinnan alle painuneen
Myös saapuu ajallaan haaskalinnut piiloistaan kyllä korppikotkat tietää milloin elämä jaetaan
Kertosäe: Hän istui pöytään haastoi mun kuin alkuun kaksintaistelun, kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa Nyt toinen piippuun puhaltaa ja vielä katsoo kuolevaa vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa
Kertosäe: Hän istui pöytään haastoi mun kuin alkuun kaksintaistelun, kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa Nyt toinen piippuun puhaltaa ja vielä katsoo kuolevaa vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: