Monica

Mies saapuu töistä huokaisten ja istuu ruokapöytään hän lautasensa tyhjentää ja katse sinut löytää Hymyillen hän rintoihisi tarttuu kourin rasvaisin voit sulkea vain silmät kestääksesi hänet paremmin

Mutta huomenna taas saapuu nainen kultaa hiuksissaan, hänen avaimellaan portit aukeaa

Kertosäe: Monica, tuuli kantoi viestin kaukaa jostakin, ja se kertoi ettet yksin täällä ollutkaan Monica, tuntea voit rakkautta viimeinkin, joka kaiken kestää, sitä kukaan estää ei enää saa

Sanomatta sanaakaan mies töihin aamulla katoaa et pysty häntä rakastamaan enkä ihmettele laisinkaan Kello yksitoista rakkautesi saapuu vilkuillen, kuin satukirjan kaunotar mutta silti todellinen

Hän painaa huulet otsaasi, sut lähemmäs puristaa ei syyllisyyttä saa hän tuntemaan

Kertosäe: Monica, tuuli kantoi viestin kaukaa jostakin, ja se kertoi ettet yksin täällä ollutkaan Monica, tuntea voit rakkautta viimeinkin, joka kaiken kestää, sitä kukaan estää ei enää saa

Kertosäe: Monica, tuuli kantoi viestin kaukaa jostakin, ja se kertoi ettet yksin täällä ollutkaan Monica, tuntea voit rakkautta viimeinkin, joka kaiken kestää, sitä kukaan estää ei enää saa


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.