Siinä naapurien puolelta lasten äänet kaikuu. Tällä puolen vuosi vuodelta kasvaa hiljaisuus ja kaipuu.

Kuin ankat Stenvallin taulusta, Raitalakanoissa toinen valveilla. Kauanko jaksamme haaveilla kehtolaulusta?

Kun me ollaan lähekkäin, itket kasvot minuun päin. Miksi kävi näin? Miten saan sut uskomaan? Olen tässä ainiaan, sua rakastan. Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan.

Meidän valikoivat katseemme kaikkialla huomaa. Mainoskuvissa ja puistoissa kaunista luojan luomaa. Ehkä meidänkin aika nyt ois, tällä tutulla käytävällä ootellaan. Sisään huoneeseen kohta kutsutaan, onnen meille sois.

Kun me ollaan lähekkäin, itket kasvot minuun päin Miksi kävi näin? Miten saan sut uskomaan? Olen tässä ainiaan, sua rakastan. Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan.

Olen aina rakkaani puolella, Joulupöydässä tahdon sua suojella. Niiden kysymyksiltä jotka meitä satuttaa.

Kun me ollaan lähekkäin, itket kasvot minuun päin. Miksi kävi näin? Miten saan sut uskomaan? Olen tässä ainiaan, sua rakastan. Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan.