Jarin mummo oli kovin viisas, meidän jätkien perään tsiigas tylsyyttään. Tarpeen tullen oli mummo kiivas,

Jari ensi kännin pirtulla riipas tyhmyyttään. Silloin pakarat lauloi jätkien, kun mummo pitsalla hakkasi sättien, ja huusi kovaan ääneen:

Pojat pitäkää Jumala mielessä, ja oppikaa isienne virheistä, niin tyttöjen kanssa pysyy housut jalassa. Kun meillä asiat joskus oli pielessä, mummo pelasti aina meidät liemestä, mut ei me neuvoja kuultu aina riiattiin salassa.

Jarin mummo asui Malminrinteessä, siinä Unskin lihakaupan vieressä yksinään. Jarin vaari oli luotiin kaatunut, hirvimetsällä itseään ampunut tyhmyyttään. Muistan vieläkin tuoksun niiden sätkien, kun mummo ketjussa poltti pahoin yskien, ja huusi kovaan ääneen:

Pojat pitäkää Jumala mielessä, ja oppikaa isienne virheistä, niin tyttöjen kanssa pysyy housut jalassa. Kun meillä asiat joskus oli pielessä, mummo pelasti aina meidät liemestä, mut ei me neuvoja kuultu aina riiattiin salassa.

Jarin mummoa oon usein miettinyt, joko toiseen hiippakuntaan siirtynyt vanhuuttaan. Jarin kuolema on pois jo niittänyt, ei sille koskaan yksi tuoppi riittänyt alkuunkaan. Päätin mummoa mennä vielä tapaamaan, mietin muistaako meikäläistä laisinkaan, huutaako kovaan ääneen:

Pojat pitäkää Jumala mielessä, ja oppikaa isienne virheistä, niin tyttöjen kanssa pysyy housut jalassa. Kun meillä asiat joskus oli pielessä, mummo pelasti aina meidät liemestä, mut ei me neuvoja kuultu aina riiattiin salassa.

Sama kusen haju porttikongissa, Jarin raapustukset hissin ovessa, sama vanha vika ovikellossa, mummon sukunimi postiluukussa, ei Jarin mummo enään mua tunnista.