Torstai

Arttu Wiskari

Näissä savuisissa baareissa oon elämäni kivijalan valanut ja rahaa tässä touhussa on kivitalon verran jo palanut en silti kadu hetkeäkään, täällä voit luottaa ystävään

jos rahat loppuu piikki auki jätetään

Näissä savuisissa baareissa oon elämäni naisetkin tavannut ja heistä kauniimpien kanssa Hietsun rantaan kesäöisin karannut en silti kadu retkeäkään, tavatessa aina hymyillään mut vuodet vierineet jätti nurkkapöytään yksinään

Eihän kukaan voi rakastaa vanhaa miestä niin juotua tuskin kukaan ees arkkua kantaa hänen kuoltua ei naiset selväpäiset lähde matkaan iltaisin köyhät ja yksinäiset haudataan Torstaisin

Näissä savuisissa baareissa oon elämäni tappelutkin ottanut mut tiilenpäiden lukumäärän lasinpohjaan visusti unohtanut en pysty mennyttä muuttamaan, pakko jatkaa on kulkuaan mutta toivon että itse pystyt parempaan

Eihän kukaan voi rakastaa vanhaa miestä niin juotua tuskin kukaan ees arkkua kantaa hänen kuoltua ei naiset selväpäiset lähde matkaan iltaisin köyhät ja yksinäiset haudataan Torstaisin


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.