Metsä huurteinen on hämärä Tähdet välähtää, tiut heläjää Lunta maailma on tulvillaan Retki kauas aljetaan

Kaupunki jo kauas jää Kylmä yltyy kiihkeästi Kullan nauru keveästi Pakkasessa helkähtää

Virkkuvarsa samoaa metsätietä joutuisasti Kullan posket ihanasti pakkasessa punottaa

Muisto vaan on retki ihana lunten mukana poijes sulava Vaan ei sentään retki turha lie kumppanin jos kanssaan vie

Kaunis kesä joutuisaan Hiirenkorvat lehtiin hehkee Hellin kai kun saapuu lempee Kihlasormuksen hän saa

Syksyn tullen kodissaan istuvat jo yhteisessä Viihdytys on sydämessä Retki kaunis muistoissaan