Rannalla kohmeisen joen makaa mutkalla mies vailla huomista Huutaen halkesi suu toivon repaleet roikkuvat rihmoistaan

Ihmisen kokoinen palanen puuttuu lähti lattia sydänalasta Kun valkein kukkanen revitty vasta väkivalloin on magnoliasta

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et ottanut mua vaikka minä olin turhaan jo valmis?

Nurmella naurava lapsi ja äitinsä onnea liehuvat Luottavat silmät ja messinkisuut vielä linssille nauravat

Se on vaihtuva kuva, pian kuluva nauha muisto mustuva ikävän alla Ja sydämeen lyö surun ruosteisen naulan vasarallaan se painavimmalla

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et ottanut mua vaikka minä olin turhaan jo valmis?

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et tappanut mua vaikka minä olin nähnyt ja altis?

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et murhannut mua? Yksin minä olen heikko ja hauras

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et ottanut mua vaikka minä olin turhaan jo valmis?

Miksi sä et halunnut mua? Miksi sä et valinnut mua? Miksi sä et tappanut mua vaikka minä olin nähnyt ja altis?