Sininen Tie

Jani Wickholm

kantatiellä seitenseiska rengasmelu kauas kantautuu koneluukut, tuplavalot silhuetti on kuin pedonsuu unen omaista hiljaisuutta murtaa pauhu diesel-moottorin syvemmälle uneen uppoo haavekuvat tarunsankarin liekö tienkin huonokunto vertauskuva ryhmän uupuneen yhtälailla himmeänä palaa lamput kuskin voipuneen sillipurkin höyryt yhtyy mäskin hajuun väljän olueen savut viime sätkän on kuin usva öisen tien sinisen

tien sinisen routaheitot kuluttaa tien sinisen usvaa sankkaa sakeaa kaiken valon pirstottaa uskotko totta tosiaan

tässä mietin itsekseni ohjauspyörän takaa muistojain sitä miten edelleenkin joku luulee minun taipuvan siihen perus oletukseen että pöytä valmis senkuin tuut työtä taakkaa vieroksuva että tippuu syliin tähdet ja kuut

tien sinisen routaheitot kuluttaa tien sinisen usvaa sankkaa sakeaa kaiken valon pirstottaa uskotko totta tosiaan

tien sinisen routaheitot kuluttaa tien sinisen usvaa sankkaa sakeaa tien sinisen routaheitot kuluttaa tien sinisen usvaa sankkaa sakeaa kaiken valon pirstottaa uskotko totta tosiaan


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.