Untuvaan retki kulkee, siihen maan talvi sulkee, ja kaunis on tie, kun retkemme vie kautta suuren talven ihmemaan

Taakse jää laita pellon, helinää aisakellon nyt metsä vain soi, kun matka jo toi holviin talven ihmemaan

Lumiukko luona portinpielen mustin hiilihampain hymyää Lämpö täyttää matkamiehen mielen, säihkyvänä hanki kimmeltää

Mummon luo tiemme johtaa, kuusi tuo siellä hohtaa, nyt kynttilöiden nään liekit jo sen, on mummon mökki linna ihmemaan

Valkean vaipan jo saanut on maa, se timantit hangella säihkymään saa Reessä on lämmin, ei miellyttävämmin vois ajaa

Verrata saattaa huurretta puun morsiushunnun koristeluun Aika on juhlan, ei riemulla lasten nyt rajaa

Untuvaan retki kulkee, siihen maan talvi sulkee, ja kaunis on tie, kun rekemme vie kautta suuren talven ihmemaan