Kutsu mua nimellä, Valeria tänä yönä oon joku muu kuin minä Annan itseni olla haluttava – entä sinä?

Ehkä valetta on, Valeria inhorealismiko kiinnostaa Silmänlumetta kun vähän rakastaa voi aamulla jatkaa matkaa

Olen alkuräjähdys, olen pyhä jysäys Mona Lisa mä oon tai voin olla sinä tai juopon pää täys valtimon sykäys Voin olla mitä vaan mutten tahdo olla minä

Ja juhannuksesta jouluun on kuoppainen tie siihen öljypohja aina hajoaa Minut otti valtaa Valeria se osaa tehdä arjesta juhlaa

Tänä yönä en aio olla oma itseni minä olen Valeria Ja minun työnä on painua sun mieleesi ja valua hunajaa

Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa sitä niin harvoin kuulla saan Kerro, että mä oon sun Valeria, niin laulan sulle aariaa esitän Neitsyt Mariaa

Olen ollut lahjomaton tänään kaikki kaupan on Otan vain sen mikä mua viihdyttää kerran täällä eletään

Minä tulen ja meen jäädyn, sytyn tuleen sanon – kyllä, joo tai sanon – ei niin Tulen teen makuhuoneeseen en vahingossakaan katso vessassa peiliin

Minä tunkeudun tuuleesi tuoksuna Valerian – ja varmasti kaiken annan sinä pidät mielessä Jumalan kun mikä vähän vähemmän vastuuta kannan, sillä

Tänä yönä en aio olla oma itseni minä olen Valeria Ja minun työnä on jättää jälkeni sieluusi ja valua hunajaa

Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa sitä niin harvoin kuulla saan Kerro, että mä oon sun Valeria, niin laulan sulle aariaa esitän Neitsyt Maariaa

Sano jotain tuhmaa, sano jotain ihanaa sitä niin harvoin kuulla saan Kerro, että mä oon sun valeria, niin laulan sulle aariaa esitän Neitsyt Mariaa