Kurmutteella posteljoonit suivaantuivat Ja niinpä jakoreitillä yllätyksiä sateli. Pastori sai kakkapaketin, Opettaja löysi lootastaan litran tummelia. Ei tosiaan enää kusti polkenut, Oli kusti postilaukun jokeen nakannut. Kurmutteen sanomat palaa aamunotskilla, Kun postisahurit pämppää ja puhuu pehmosia.

Turpee johtaja repii päästä haivenensa, Nitropurkki tiuhaan hupenee. Kun yötäpäivää kapinoidaan, Periksi ei annetaan tuumaakaan, Tällä saatanan pilipaliliksalla ei preivejä kuskailla. Kun yötäpäivää kapinoidaan, Periksi ei annetaan tuumaakaan, Tällä saatanan pilipaliliksalla ei preivejä kuskailla.

Suntio soittaa kauhuissansa, Kun keltaisen linjan kuski postiluukusta papattaa. Kurmutteen sanomissakin kerrotaan Tätä tupeet päästä lennättävää tarinaa.

Turpee johtaja repii päästä haivenensa, Nitropurkki tiuhaan hupenee. Kun yötäpäivää kapinoidaan, Periksi ei annetaan tuumaakaan, Tällä saatanan pilipaliliksalla ei preivejä kuskailla.

- Nykyään äkäiset koirat pannaan tiukasti kiinni. - Ei ne enää pure postinkantajaa persuuksiin. - Näin o! - Liksatkin nousi ja olosuhteet niinku parani.

Saatiin uus kahvinkeitin Ja vaikeille reiteille fillari! Kun yötäpäivää kapinoitiin, Johtoporras maanrakoon runtattiin, Nyt mahtava tuikulla tunskalla mettäreitillä sotkea! Kun yötäpäivää kapinoitiin, Johtoporras maanrakoon runtattiin, Nyt mahtava tuikulla tunskalla mettäreitillä sotkea, Mettäreitillä sotkea!