Niin kuiskii kesäyönä Suo kuin korpi nukkuva Sen puissa latvat huojuu Kelorungon ruumiina Ja alla makaava On unessansa iloinen Kuin käydä kävellen, Tie kukkii ja on tasainen

Vaan kenen karjatiellä Voi niin kuulla laulua? Kun laulaa laajaa maata Suo kuin korpi nukkuva Sen tien on aika Jaloillansa valanut Siks' polkunsa tuon tuntee Kotiinsa taas palannut

Tunnen sen Olen täällä vieraana vaan Vieraita laaksot Jäänet jo unholaan Outo on minulle Harteiden paino Tuntematon Kaino tyttöni on

Tunnen sen, Kuiskii hiljaa kaipausta Orpoja niityt, Niiden maa on musta Outo on minulle Hallavan peitto Tuntematon Neito unien on

Siell' huiskii heinämiehen Työ kuin kuohut koskien Sen vaahto kivet pukee, Tasainen on virta sen Kun kohdalleni osuu, Tuoksuu tuoreet heinäset Niittää en saata Tuot' vanhaa soista maata

Kun astun viime askeleen Voi kuolleen kukkasen Jo poimia tuo neito Uneni kuin tietäen Etten unesta herää Alla harmaan kelon Jos aika elon Käy läpi kaiken pelon

Tunnen sen, Olen täällä vieraana vaan Vieraita laaksot Jäänet jo unholaan Outo on minulle Harteiden paino Tuntematon Kaino tyttöni on

Tunnen sen, Kuiskii hiljaa kaipausta Orpoja niityt, Niiden maa on musta Outo on minulle Hallavan peitto Tuntematon Neito unien on

Tunnen sen, Kuiskii hiljaa kaipausta Orpoja niityt, Niiden maa on musta Outo on minulle Hallavan peitto Tuntematon Neito unien on

Tiedän, ei elo vain Huomisen vuoksi Tuntuu kuin hetkestä Askeleet juoksi Nyt aika katoaa, Haihtuu varjoihin Kuin rauhaton Ja poissa uneni on