Minun Suomeni on Lause lausumaton Se on metsässä puut

Taivaalla kuu Yllä hankien Minun Suomeni on Poika kastamaton Ei poijjaasta saa pois pakanaa Vain antamalla nimen Sitä kun aattelen Minä ymmärrän sen Olen liiankin suomalainen

Minun Suomeni On tähtitaivaan alla Minun Suomeni On auki kokonaan Ja sen löysin kun mä kuljeskelin Tuolla maailmalla Minun Suomeni on Kaunein päällä maan

Kai se haihtua pois Jossain muualla vois Jonkun toisen taivaan alla Miksi kaipaus lyö Rintaan kun kesäyö Eteeni aukeaa Jotakin laukeaa Vain siinä istumalla Sitä kun aattelen Minä ymmärrän sen Olen liiankin suomalainen

Minun Suomeni On tähtitaivaan alla Minun Suomeni On auki kokonaan Ja sen löysin kun mä kuljeskelin Tuolla maailmalla Minun Suomeni on Kaunein päällä maan

Ja kun täällä kahlaan pientä elämääni Se on suonissani villi kuohuva Minun Suomeni on sydämeni Minun Suomeni on pääni Minun Suomeni on taivas, se on maa

Minun Suomeni On tähtitaivaan alla Minun Suomeni On auki kokonaan Ja sen löysin kun mä kuljeskelin Tuolla maailmalla Minun Suomeni on Kaunein päällä maan Kaunein päällä maan