Jotkut muistaa mut edelleen Itkuvirsiräpistä Yksi biisi ja sata itkupilliräkistä Ne väittää et mä angstaan, muttei Vittu silti käsitä Et satalasis painaes Pilke hiipuu silmist välillä Oon taistelijaluonne, tai ainakin pyrin olemaan Vaik välil vaivaa burnoutti, sata ja yksi ongelmaa Mut ilman ripittäytymistki kai voi synnit soveltaa Näin hyvää fiilistä mä tuskin koskaan pyysin ollenkaan
Vaik joskus ristin käteni, tein sen kun olin romahtamas En uskonu et kukaan jaksais tääl niin kovaa taakkaa Mut siihen pisteeseen en takas enää koskaan palaa Täst päiväst vikaan asti lupaan täysil Rokkaan laval En aio kilpailla mut tuun pysyyn aina voittajana Mun omat pojat, sekä nainen on mun voimavara Ja tietty kuuntelijat, sekä joka ikinen Joka tietää et tää reitti on pitkä ja kivinen
KERTOSÄE: Mä en tuu muuttuun tästä halusitte, tai ette Kaiken teen ettei inhimillisyyden eteen maine mee Biisejä rustaan, raapustan aina aamusta aamuun taas Ison kuulan lisäks ei mahdu oleen kusta hatussa
Oon oman itseni herra, ainaki sen verran Et annan luottamukseni, mut tasan yhden kerran Jos petät sen, petät mut, petät kaikki jotka suhun uskoo Mä en oo kalkkis, oon oman elämäni huru-ukko
Sen verran annan fledan kasvaa ettei hattuun mahdu ureaa Ei maine ja itsekkyys oo kiveen hakattu kuulemma Sen verran täytyy itserakkaut olla et on tavotteita Tietää oman arvonsa kun pääsee valokeilaan Mä en oo pikkuprinsessa, mut silti vähä leija Haavassa veistä kääntää ei saa, mut jollei päässä leikkaa Tarpeeks ajoissa on paree peli jättää sikseen Ei peli lopu ellei sitä lopeteta itse
Toisilla on unelmia, toisilla taas ankeet haaveet Meitä on monee junaan, paljon jää myös asemalle Mut ulkonäön perusteella ketään ei sais tuomita Minihameet eikä silarit tee naisist huoria Tiät miltä musta tuntuu, eli et tiä siitä puoliika Me ollaan kuolemaan vaan liian komeita ja nuoria Pitäs välil himmaa että kaasuu pystyy painaan lisää Oman elämän sankarit, minä sekä taivaan isä
KERTOSÄE 2x
Jollet sä usko mua, niin usko edes vanhempiisi Välillä tuntuu ettei mikään ole tarpeeks siistii Karsee fiilis, stereoihin lyödän ankee biisi En usko masennukseen, agnostinen ateismi ikuisii valintoja, syitä ja seurauksia Ei Joulukuusikaan oo mitään ilman neulasia Me tarvitaan kaikki jotain ollaksemme jotain muuta Sisimmässä sielu huutaa niinku mykkä ilman suuta
En tahdo valistaa, en oo moraalinvartijakaan Silti musa kuuntelijat aina kahti jakaa Toinen puoli kehuu, toisen mielest se on paskaa Kaksinaismoraalii, se on helvetin pelottavaa Niinku samaan aikaan suris sekä itkis ilosta Tääl on nii paljon vastaväitteitä ja ristiriitoja Et sitä oikeet tapaa elää aniharva löytää Viis miljoonaa kusipäätä vastaan parisataa nöyrää
KERTOSÄE
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: