Metsään on tullut jo syys Lohduton yön hämäryys Vaan hongat huokaillessaan Suojaavat kukkia maan

Hongiston suojaan on jäänehet Pienoiset metsäorvokit nuo Syksy unhoitti laasta pois

Yksinäin allapäin Saavun kukkien luo Poimin ne armaallein Anteeksi saan Tien onnellaan Tunnen taas löytänein

Niin kesä saapuu jo uus Kukkien uus ihanuus Metsässä puut vihannoi Sunnuntain hääkellot soi

Vierelläin ohjaan näin Kirkkohon morsion Metsäkukkia on Hällä morsiuskimpussaan Hymyillen, tietäen Katseet yhtyvät nyt Vain me tunnemme sen

On matkan pää Liittomme tää Syy metsäkukkien