Lahjana sormilukko elinajastas, mul on tie tähtiin sekä kloroformii sinises bandanas. Valmiina tuijottaa pupillin kokosen reiän lattiaan, tunkee sun vapaan sanan keuhkoahtaumaan. Heitä sun kädet ilmaan, kuka vikana kyykyssä ekana flippaa. Jos tää läpileikkaus epäonnistuu ni vitut siit, pusken lasioven läpi ja kidnappaan kirurgin. Tuopit täynnä kloorii, tinnitusta ja boorii, itsemurha, itsetyydytys, pumpulipuikkoo korviin. Räppärit ne laskee multiriimejä hiessä, Päivän päätteeks laskee kylkiluitansa pimeessä.

Mä pidän räpit kertsivapaan. Mä pidän räpit kertsivapaan. Mä pidän räpit kertsivapaan, ku listapellet jättää räpit kertsin varaan.

Pöydät buffetiks, nugetit tukeviks, kotiintulemist, putelit kukkapuketiks. Saisko sääriltä sääliä, jos ois vähemmän räp ja enemmän Baudelairea? Väritä mun ääriä, viivoja, määriä, oletukset aina täysin vääriä. Kauan eläköön giljotiini, päästä irtoo riimit, pidä silmät kiinni. Paardit loppuu, fafaarit loppuu, ois sunki parast alkaa alelaariin tottuu. Elää menneet teis, sä meet "jepjep joo" mä meen "jepjep ei".

Mä pidän räpit kertsivapaan. Mä pidän räpit kertsivapaan. Mä pidän räpit kertsivapaan. Hei, listapelle, oisko susta samaan?