Revitään haavat auki ja jutellaan muuten tästä ei mitään tuu Surujen siltaan meidän ei auta mikään muu Heitetään valheet pois sekä roolit nää, jotka eilistä värittää Niin mennyt vain menneeksi jää

Pakenemaan väsynyt oon, sanojen tyhjien taa, kun tiimalasin hiekka vajoaa Pakko se vaan

uskoa on mikään ei ennalleen jää jos savuna vain ilmaan häviää vaietut lauseet nää

Revitään haavat auki ja luvataan sivu uusi nyt aukeaa Huominen kirjoittaa meille uutta tarinaa Uhmaten kestetään viha sateiden vaikka iskee se kipeää Nyt mennyt vain menneeksi jää

Pakenemaan väsynyt oon, sanojen tyhjien taa, kun tiimalasin hiekka vajoaa Pakko se vaan uskoa on

mikään ei ennalleen jää jos savuna vain ilmaan häviää

Niin kylmää, liian kylmää, on ollut hiljaisuus tää

Pakenemaan väsynyt oon, sanojen tyhjien taa, kun tiimalasin hiekka vajoaa Pakko se vaan uskoa on mikään ei ennalleen jää jos savuna vain ilmaan häviää

Pakenemaan väsynyt oon, sanojen tyhjien taa, kun tiimalasin hiekka vajoaa Pakko se vaan uskoa on mikään ei ennalleen jää... jos savuna vain ilmaan häviää vaietut lauseet nää