Sä vielä muistatko kun hiekkatien reunaa sen joen rantaan ennen kuljettiin Ja sitä natisevaa vanhaa puusiltaa, jonka alla me suudeltiin Ja sit kun faijas sai parempaa duunii, ne sut mukanaan kaupunkiin vei Ja me vannottiin kyynelsilmin, nämä hetket koskaan unohdu ei

Kertosäe: On vain kaipuun tuulia jotka pohjoisesta puhaltaa Ne on kaipuun tuulia jotka nimeäsi kantaa saa On vain kaipuun tuulia jotka pohjoisesta puhaltaa Ne on kaipuun tuulia jotka nimeäs' kantaa saa

On siitä vuosia vierinyt monta ja se siltakin jo purettu lie Ei elämäni ollut oo onnetonta mut' miksi aatokset luokses vie Ne pari vuotta sä kirjoitit mulle ja kerran lautalla me tavattiin Kai sitten sattui jotakin sulle, kyynelsilmin mulle kerrottiin

Kertosäe: On vain kaipuun tuulia jotka pohjoisesta puhaltaa Ne on kaipuun tuulia jotka nimeäsi kantaa saa On vain kaipuun tuulia jotka pohjoisesta puhaltaa Ne on kaipuun tuulia jotka nimeäs' kantaa saa