En tahdo murhetta kantaa Vaan en tiedä kuinka voisin Kaiken kurjuuden keskellä Nähdä jotenkin toisin Kun kansojemme suurmiehet Noissa suurissa toimissaan Kompuroivat pimeässä Kaaos kannoillaan

Positiiviset pellet Hellii hyvää ajatustaan Ja elävät niinkuin paholaiset Siksi pukeudun mustaan Kun yhteinen maailma on Pelkkää mielikuvitusta Minä pukeudun surupukuun Ja surupuku on musta

Jos oikeutta enemmän vain nähdä saan Voin verhoutua vaikka lumen valkeaan Mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallusta Ylläni on surupuku, ja surupuku on musta

Eikä se juuri naurata Ei se nostata mielialaa Kun itkusta kaikki alkaa Itkuun kaikki aina palaa Kun kokonaiset kansat Käyvät pelaamaan pedon lukuun Siksi pukeudun mustaan Musta on surupuku

Jos oikeutta enemmän vain nähdä saan Voin verhoutua vaikka lumen valkeaan Mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallusta Ylläni on surupuku, ja surupuku on musta

Jos oikeutta enemmän vain nähdä saan Voin verhoutua vaikka lumen valkeaan Mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallusta Ylläni on surupuku, ja surupuku on musta