Sun nimi kaunokirjoituksella Mun päiväkirjan eka sivulla Sen ympärillä yöperhosia Niit joita lensi ensi kertaa Kun sä suutelit mua Sun kaa en enää pelkää varjoja Niist muistan ettei sun oo kaukana Mut tunnistanko enää rajoja Asfalttiin piirtyneistä silueteista

Piirsit mulle ääriviivoja Sormenpäillä silitit mun ihoa Mun kaikkii kohtii et peitä Näätkö niissä vaan virheitä Piirsit mulle ääriviivoja Ylitit omiasi siinä samalla Ja yhdistit meidät Etten enää erottais Mun ääriviivoja

Selkä vasten sun rakentamaa taustaa Jokaisen asentoni korjaat En itseäni tunnista lainkaan Sun ottamista täydellisist kuvista Mul oli monii haaveita Mut sait ne katoo verkkokalvoilta Sun sanoilla

Piirsit mulle ääriviivoja Sormenpäillä silitit mun ihoa Mun kaikkii kohtii et peitä Näätkö niissä vaan virheitä Piirsit mulle ääriviivoja Ylitit omiasi siinä samalla Ja yhdistit meidät Etten enää erottais Mun ääriviivoja

Otat mua kädestä kii Sul on kuulemmä ikävä mun huokauksii Mut et tainnu kuunnella niit Vasten mua keskityit vain sun omiin Sul on ollu vaikeuksii Et löydä ketään joka sopis joka kriteeriin Kääntäny sun ikäviin puoliin

Piirsit mulle ääriviivoja Ylitit omiasi siinä samalla Ja yhdistit meidät Etten enää erottais Mun ääriviivoja