Kun pettymykset peittää polun sammaloituneen Paluu raskas on kun kohdata ne taas täytyy uudelleen Nuo muistot katkerimmat silloin saapuu takaisin Vaikka hautakummut umpeen luotu on jotain pelkäät kuitenkin

Ajatukset jotka lentää suoraan linnunradan taa Ei kohtaa kadun kulkijaa, ei ole aikaa odottaa Paljon muistoissasi liikaa on joka sinua ahdistaa Vaan en osaa mitään sinulle antaa tuskin edes lohduttaa

Kertosäe: Nyt minne kulkisi hän, haihtuu jäljet elämän Portit suljettu on aikaan entiseen Minne kulkisi hän, kun kaiken huomaa häipyvän Joka kerran antoi uskon rakkauteen

Minä katson sinun silmiisi sun kättäs kosketan Tahtoisin niin olla jotain, näyttää suunnan oikean Mutta liian monta laivaa jotka matkaan lähetin Löysi syvän hiljaisen haudan ja vei mukaan kapteenin

Kertosäe2: Nyt minne kulkisi hän joka kaipaa enemmän Kuin tyhjän piilopaikan menneisyydestään Minne kulkisi hän valtatieltä väistyvän Kosketusta jolla tarttuu elämään

Kertosäe: Nyt minne kulkisi hän haihtuu jäljet elämän Portit suljettu on aikaan entiseen Minne kulkisi hän kun kaiken huomaa häipyvän Joka kerran antoi uskon rakkauteen

Kertosäe2: Nyt minne kulkisi hän joka kaipaa enemmän Kuin tyhjän piilopaikan menneisyydestään Minne kulkisi hän valtatieltä väistyvän Kosketusta jolla tarttuu elämään

(Minne kulkisi hän valtatieltä väistyvän)

Kosketusta jolla tarttuu elämään