Kun syttymään ei saa liekkiään niin saapuu hän joka kerro ei koskaan nimeään Vaan kertoo että jossain joku mua odottaa jossain missä tie on tutkimaton

Vain tuokion hän siinä on ja kohta huomaan miten siirtyy varjo ristikon Niin moni kulkee ilman ystävää ilman salaisuutta kulkee polut elämän

Hän varjoihin vei minutkin vei paikkaan jossa aina tuuli heittää hiekkaa kasvoihin Ja näytti mulle hiljaisen kuolleen kaupungin sen ihmiset ei hetkeen tarttuneet

Jos kuulet tämän viestin, voitko hetken odottaa sua tavoittaa en pysty valon nopeudellakaan Saako joskus palkinnon, lannistumaton

Mut takaisin toi kuitenkin nyt tiedän jostain hänet löydän jolle kaiken antaisin Hän ehkä mua nyt jostain katsoo vaikken häntä nää ehkä aivan vieressäni seisoo

Jos kuulet tämän viestin ja jos tietää susta saan yli merten, takaa vuorten sua saavun noutamaan Täällä yksinäinen on, vaan lannistumaton