Mä pelkään joskus sun vapauttas voit nousta ja lähteä mihin vaan Mä pelkään joskus sun rakkauttas voit nousta ja lähteä milloin vaan

Ajan varjot mua seuraa ne tahtovat viedä mut mukanaan En mä niitä pelkää, pidän kiinni susta ei ne meitä voi toisistamme eroittaa

Kertosäe: Niin, niin, olet valmis kuin minäkin heität verhosi pois, mä otan kädestäs kii Tulen hiljaa sun kainaloosi ja rakkauden symbioosi meidät pelastaa

Jos en kysy sulta mitään et vastaa mulle tietenkään Ja me vajotaan kauniiseen hiljaisuuteen kun aamu jo henkiin herää

Ei läheisyyttä voi yksin löytää sen silloin vasta tajuaa Kun tuhat yötä turhaan valvoo ja yhtenä yönä vain rakastaa

Kertosäe: Niin, niin, olet valmis kuin minäkin heität verhosi pois, mä otan kädestäs kii Tulen hiljaa sun kainaloosi ja rakkauden symbioosi meidät pelastaa

Kertosäe: Niin, niin, olet valmis kuin minäkin heität verhosi pois, mä otan kädestäs kii Tulen hiljaa sun kainaloosi ja rakkauden symbioosi meidät pelastaa