Sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Puut pienen polun reunustaa on suihkuallas aina tyhjä vaan Nyt puiden yli meren täältä nähdä voi kun ennen tuuli vain sen äänet joskus tänne toi

Saavuin tänne niin kuin häpeillen edes kynttilää mä tänne tuonut en Vastannut en öisiin viesteihin soittanut en vaikka lupasin

Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Kun tarttunut ei tuuli purjeisiin hän enää jaksanut ei jäädä ankkuriin Ei jaksanut hän enää odottaa ilman valtakuntaa kaikki katoaa

On helppo mennä jos vain käsketään vaan vaikeaa on pyytää lähtemään Nyt liian myöhään saavun tänne kuitenkin en ole vahvempi kuin kuuluu tapoihin

Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Kertosäe: Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan joskus tietä tunne ei kukaan Ota vastaan päivät jotka kiinni saat sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.