Tiedän että mua miettinyt oot tänään sen oudon tunteen huomasin kuin silloin kun äidit muistavat poikiaan

En ole mitään mitä minusta luulet en edes mitä suostun kertomaan Vain näet jälkeni peittäneen vuosien patinan kun minä odotan

Kertosäe: Että löydätkö tien mun sydämeeni ja väännätkö auki ruosteisen portin Oon etsinyt turhaan mä pelastajaa sä olet kulkenut länteen ja itään

Kertosäe2: Mutta löydätkö tien mun sydämeeni ja käännätkö vielä viimeisen kortin Sen jälkeen et koskaan sä palata voi vaikka aamulla huomaat, et tunne enää mitään

Nuo polut tuhannet, salaisuudet sua jossain odottaa, pyytää lähtemään ehkä olen vain nimetön saari sun kartallasi?

Vaan ehkä minulle näyttää sä voisit nuo kaikki ihmeet suuren maailman Tunnen hetkeni hiljaa pois valuvan kun minä odotan

Kertosäe: Että löydätkö tien mun sydämeeni ja väännätkö auki ruosteisen portin Oon etsinyt turhaan mä pelastajaa sä olet kulkenut länteen ja itään

Kertosäe2: Mutta löydätkö tien mun sydämeeni ja käännätkö vielä viimeisen kortin Sen jälkeen et koskaan sä palata voi vaikka aamulla huomaat, et tunne enää mitään

Ja vielä auringonlaskun aikaan äidit muistaa poikiaan Myös sinun silloin sen tuntevan haluan sen että minä odotan

Kertosäe: Että löydätkö tien mun sydämeeni ja väännätkö auki ruosteisen portin Oon etsinyt turhaan mä pelastajaa sä olet kulkenut länteen ja itään

Mutta löydätkö tien mun sydämeeni ja käännätkö vielä viimeisen kortin Sen jälkeen et koskaan sä palata voi vaikket aamulla tunne enää mitään

Löydätkö tien minun sydämeeni