Syyskeltaiset lehdet maan peittää Pitkä on päivä ja harmaa Se surujen varjoja heittää tielle miss' yksin mä harhaan Sun luotain vei kohtalon reitti Ruusuilla kumpusi peitti

Yksin jätit mun Muistoasi sun Hellin yksinäin Tuska syömmessäin Rauhaa koskaan ei saa

Kauan kestänyt ei meidän onnemme aika Kauan en saanut sua nähdä vierelläin

Onnemme tuon liian kauniiksi kai tein Kohtalo koska yksin mun jättänyt on