Ilo ja rauha

1. Oi minkä onnen, autuuden Tuo usko mukanaan, Kun itse Herran Jeesuksen Näin omakseni saan. Se surut, murheet lieventää, Se tuskat tuimat keventää, Ja toivon vahvan, iäisen Se luopi sydämeen.

2. Mä kiitän autuudestani Jo täällä toivossa Siks' kun sen kerran täydesti Omistan taivaassa, Kun päästen kiusauksista, Vaivoista, rasituksista, Saan maistaa sitä iloa, Joll' ei oo loppua.

3. Mun kanteleeni kauniimmin Taivaassa kerran soi, Siell' uusin äänin suloisin Mun suuni laulaa voi Riemuisen kiitosvirteni Rakkaalle Jeesukselleni. Ah, autuas se päivä lie, Mi kotiin meidät vie!

K. I. Nordlund F, c1