linnunradal katkon kävelyy rah, kiinni korkeuksii tääl kurkotetaa jokane eikä tunne sidet syvempää taivaan pilareit nää tähtisumut povailee. Tunne, mä pyydän tunne ku tää kylmyys o pakokauhu j todellista mulle. Tunne mä pyysi tunne jos nää sanat iskee sydämmee ni oonko väärä sulle. Mones asias meit eritellää erillee mä pelkään sitä eniten et menetän viäl enemmän jos en pidä kiinni ni päädytäänkö siihe meijjä piti olla vittu täydelline tiimi, revitää atomeiks se kaikki palapalalta et jäljel ei oo mitää eikä mikää tunnu pahalta ja kylmempää ku kivimies saa enää hakee rahalla puhalsin mu tähtipölyt korvaamal ne kamalla. Tunne se o se tunne ku sä etit vikoi vastauksii enää huutamalla mulle, Tunne pyydän tunne kyl se kipu korvaa ystävä ei sua tarkotettu mulle Sanoit sanottavas älä ole pahoillasi luotin meidät liikkumaan nyt pyydän anteeks tapojani toivon et me tavataa vaik haluun eroo tavallaa pistän toivo lieki vielä kerra takas palamaa.

Osa meistä haluu nähdä maailman liekeis , poltin sillo väärää suuntaa kaikki tiet vei , ooksä tuntenu poltetta itessäs, mikä sammuttaa valot vetää sut pimeää, muistot ku turvakaaret niistä kiinni pidetää enne ku ote lipeää RIP nimen perää ku kaikki hyvät meistä uhrattu, juuret surkastuu ei enää esiin tuu kastuu. Kaikki me samassa tulessa palaneet maailman lopun vikassa unessa tavanneet meidän kaltaset ne koittaa löytää keinon mikä tekee meistä vahvan samal tekee meistä heikon, viedä loppuun kaiken minkä alotimme, patteritki pois palovarottimest ..............