Viikkoi mustaa, ja mun on vaikee tunnustaa En meinaa jaksaa, vaik munhan piti valoo kantaa Arkettineilikat maljakossa nukahti ja mä en mitään aikaan saa soitat että oot jo portaikossa, tuun avaamaan
Kulta vaikka nyt on painavaa lakanoista keittiöön liikaa matkaa enkä ikinä kääntyis sua vastaan mä en lupaa että huomen helpottaa mut niin tässä mä oon ja sun palmikkoo punon aamunkoittoon nyt on painavaa, miks sun pitäis yksin tuo kantaa
Sänky liimaan ainakin voin luottaa painovoimaan aika tuntee, kaikki kauniit rumat ja kipeetkin tunteet, kun elämällä on sellanen luonne et se laittaa helvetinkin kokemaan mut yhessä ku ollaan tää huone saa vaik palaa
Kulta vaikka nyt on painavaa lakanoista keittiöön liikaa matkaa enkä ikinä kääntyis sua vastaan, mä en lupaa että huomen helpottaa mut niin tässä mä oon ja sun palmikkoo, punon aamunkoittoon nyt on painavaa miks sun pitäis yksin tuo kantaa
Niiin tässä mä oon, miks sun pitäs yksin kantaa Niin tässä mä oon miks sun pitäis yksin kantaa
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: