Tunne kesän lämpöisen valtaa pienen ihmisen, joka kulkee avojaloin metsätietä laulellen. Kissa punaruskea, tallustaa sen takana. Kuuntelee kai linnunlaulut, päästäinen on mukana.

Onkimatoja ompi tällä pojalla, housut ruskeat, hiukset aivan vaaleat. Henkselit putoaa, sanko pientä roikottaa. Pieni on reppu tää, jossa syötävää.

Kivelle hän istahtaa, madon koukkuun itse saa. Hänen kasvoillansa nauru, aallot jalkaa koskettaa. Pienin kevein askelin luokse vanhan laiturin. Kissa tarkkaan katsoo kohoa, syödä saa kalankin.

Onkimatoja ompi tällä pojalla.....

Poika pienen saaliin saa, laiturille istahtaa. Kissa katseellansa seuraa kun hän kalaa irrottaa. Leipäpalan repustaan, kissa ahven tassuissaan. Iltapäivän auringossa, laineet laulaa lauluaan

Onkimatoja ompi tällä pojalla.....