Rakkaus On Vittumaista

DeeK

Poika kotonaan pimees nurkassa istuu ei voi sille mitää että rintaa sattuu yrittää muistaa miltä se tuntuu kun tyttö kerto että tähä on tultu. Ulkona oli sillo kakskytä pakkast ku tyttö kaiken roskiin nakkas. Poika muistaa sen kuin eilisen päivän vaikka johan siitä kuukauden päivät. Kun tyttö hennon katseensa nosti kylmänä talvena tähän pakotti. Kun sinä iltana pojan pysäytti ja otti tätä kädestä kiinni alla katulampun silmänsä sulki kun poika suukon poskella tunsi. Silloin tyttö sanoi ettei voi jatkaa, ojensi sormuksen ja jatkoi matkaa. Irti pitäs päästää ja kyyneleet pyyhkii vaikka kaikki menee päin helvettii. Yksin pitäs jatkaa raskasta matkaa, mutta helpompaa ois vaa itsensä tappaa. Ja niin poika kotonaan luulee, viereisestä huoneesta naurun kuulee, kuuntelee tarkemmin ja naurun tuntee. Se on tytön, mutta mistä se tullee. Poika hiipii kohti viereistä ovee, avaa oven ja mitä siellä näkee. Oma veljen tyttö toisiaan halaa. Poika tuntee kuinka raivo sisällään palaa, silloin alkaa poika huutaa "Mitä vittuu ooksä tonkaa". Pöydältä sakset käteensä ottaa ja yrittää niillä veljensä tappaa.

Rakkaus on vittumaista, jos satut rakastaa naista joka sua vaan hyväksi käyttää, kun kyllästyy yksin jättää, ei jätä muutaku pelkää tuskaa, vaikka tuntuu kaikki ois paskaa, yks asia pitäs ainaa muistaa, perhe on se joka sua rakastaa.

Saksilla yritti veljeensä lyödä, veli väisti ja tyttö oli tiellä. Sakset uppoo tytön kaulaa, eikä pojat voi mitenkää auttaa. Tyttö makaa lattialla, täysin hiljaa liikkumatta. Pojat ei tiedä mitä tehdä. Veli sanoo "Jäljet peitä, rakas veli mä sua autan, hae muovikassi ja joku rauta. Upotetaan ruumis jokeen sieltä se ajelehtii mereen, kukaan ei sitä sieltä koskaan löydä. Kenelle tahansa näin voi käydä, mutta tästä sä et voi kiinni jäädä. Siinä menee pilalle sun koko elämä" Niin pojat otti tytön ruumiin, palotteli sen muovikassiin ja lähti viemään tyttöä viereiseen jokee. Poika miettii onko tämä oikein, kun järvi alkaa lähestymään. Pojat laskee ruumiin veteen kylmään, poika kuiskaa pussin suulta "Anna anteeks mun oma kulta". Ei tässä näin pitänyt käydä, ensi vuonna lapsen piti syntyä. Pojan ja tytön elämä alkanut, nyt se kaikki on vain harhaa. Pussi alkaa uppomaan. Pojat kuulee kun äiti huutaa "äkkiä kotiin" veli sanoo "ja käyttäydy kun kaikki ois ok".

Rakkaus on vittumaista, jos satut rakastaa naista joka sua vaan hyväksi käyttää, kun kyllästyy yksin jättää, ei jätä muutaku pelkää tuskaa, vaikka tuntuu kaikki ois paskaa, yks asia pitäs ainaa muistaa, perhe on se joka sua rakastaa.

Seuraavana yönä poika ei saanut unta, ikkunasta katselee sataa vaan lunta. Luulee että tytön äänen kuulee, mutta tietää ettei tyttöä enää ole. Ei voi itsellensä anteeks antaa, poika lähtee kävelemään järven rantaa. Upotus paikalla polvilleen tippuu itkee yksin ja maahan kaatuu, miettii kuinka tästä jatkaa, pitäiskö itsensä ilmiantaa vaiko tätä taakkaa kantaa. Koittaa elää ilman rakastaan, poika ei vain voi irti päästää eikä elää ilman tytön elämäänsä. Samaa aikaa veli herää kuulee itkun ja vaatteet kerää, lähtee kohti järven rantaa, näkee veljensä hahmon harmaan. Pojan nimeä veli huutaa, mutta itkultaan poika ei sitä huomaa. Poika riisuu jäälle vaatteet, hyppää tytön perää jäiseen veteen. Upotus paikalle veli juoksee juuri ja juuri veljeensä koskee, juuri ennen kun poika hyppää reikää joka johtaa kuolemaan kylmään. Veli miettii mitä tehdä ja itsekkin veteen hyppää. Veljeään yrittää pelastaa, mutta se on aivan turhaa. Kylmä vesi johtaa kolme nuorta ja kaiken korjaa kuolema.

Rakkaus on vittumaista, jos satut rakastaa naista joka sua vaan hyväksi käyttää, kun kyllästyy yksin jättää, ei jätä muutaku pelkää tuskaa, vaikka tuntuu kaikki ois paskaa, yks asia pitäs ainaa muistaa, perhe on se joka sua rakastaa.


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.