Ääreltä maanselän harjanteen, rämerannoilta soistuvain, virtaa veet järveen alhaiseen, luo seudulle hallavain. - Oi, tää, tää on laulu Alajärven järvi kaunis muistojen.

Suven tullen kun tuomet kukkii ja rantasaunas savuaa, soittaa silloin satakielet ja lumpeenlehdes lumoaa. - Oi tää, tää on laulu Alajärven, järvi kaunis salmien.

Ja kun katson lahtes poukamiin ja pintaas tyyntyvään. Nään silloin tummaan syvyytees missä pilvetkin hymyää. -Oi tää, tää on laulu Alajärven, järvi kaunis lahtien.

Sun rantaas pellot piirittää ja ylläs on taivahan kaaret. Riemusta sydänkin väräjää ja silmissä siintävi saaret. -Oi täällä, täällä mun elää antakaa ja palvoa synnyinmaata.