Särkyneitä toiveita

Eila Pienimäki

Mä kerran uskoin onnehen Ja elin haaveillen, toivoen. Mut käsi kylmä kohtalon Pois riisti haaveet kauneimmat mun.

Mä kerran uskoin onnehen Ja elin haaveillen, toivoen. Mut käsi kylmä kohtalon Pois riisti haaveet kauneimmat mun.

Nyt olen yksin - en lohdutusta, En hyväilyä saa osaksein. Miks täytyi käydä mulle näin, Et osattomaks onnesta jäin?

Nyt olen yksin - en lohdutusta, En hyväilyä saa osaksein. Miks täytyi käydä mulle näin, Et osattomaks onnesta jäin?


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.