Autioina kaikuu huoneet rakkaudella luodut, vuosia. Muuttolaatikoissa kaikki, koko elämämme kuplamuovia. Jos muuttaa vois, tahtoisin kellon kääntää hetkeen, kun sinut tapaan ohi kulkisin, unohtaisin kasvot, valitsisin tien vapaan.

Elämäntuli kanssani kulje kaskeksi polta mun pelkoni, elämäntuli kanssani kulje hautaa menneisyyden aaveeni, elämäntuli kanssani kulje, muuta uudeksi voimaksi karrelle palanut sydämeni.

Haalistuvat vuodet, tunteet, vihaakaan ei tunne, kipua. Ovi lukittuina ketjuin arkaan sydämeen, avain piilossa. Taas suudella huulet vieraat, muistaa ne perhoset vatsan, toisellekin toivottaa vain hyvää ja keveän matkan.

Elämäntuli kanssani kulje kaskeksi polta mun pelkoni, elämäntuli kanssani kulje hautaa menneisyyden aaveeni.

Minä kaadu en, en romahda, minä nousen ylös tuhkasta

elämäntuli kanssani kulje, muuta uudeksi voimaksi karrelle palanut sydämeni.