Sä annoit sen Minulle juuri sen Mitä eniten kaipaa rikottu ihminen Lohdutusta ja kauniita sanoja Ne löytää vain rikkinäinen Mut pikkuhiljaa jokin muuttui Eikä aikaakaan Kun sanasi alkoivatkin Käydä raskaiksi Luulit varmaan Etten kuulis niitä tarinoita Joita musta sepitit Mutta tää on pieni kaupunki
On kaikki täällä häviävää Ja hetkessä kaiken voi menettää En kai tuntenut sua ollenkaan Etkä sä musta puoliakaan Vaik me ei enää jutella Niin vielä tän voin luvata Jos et puhu musta valheita En kerro susta totuutta
Mä annoin sen Sinulle juuri sen Mitä eniten kaipaa rikottu ihminen Ois kai helpompaa Antaa anteeksi ja luovuttaa Mutta on asioita Joita ei voi koskaan unohtaa
On kaikki täällä häviävää Ja hetkessä kaiken voi menettää En kai tuntenut sua ollenkaan Etkä sä musta puoliakaan Vaik me ei enää jutella Niin vielä tän voin luvata Jos et puhu musta valheita En kerro susta totuutta
En kerro, en Ei, en Mä en kerro, en Valheita ja totuutta
Vaik me ei enää jutella Niin vielä tän voin luvata Jos et puhu musta valheita En kerro susta totuutta
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: