Iha vitu hyvä fiilis, tästä tulee niin hyvä ilta. Kaks vietnii guukii, ja viel ilmaseks Lassilta, se o hyvä jäbä. Ai, tuolta se tuleeki, vittu mikä nainen sillä on, tollasen mä haluun itellekki. Vois käärii vähän jointtii, puhuu paskaa ilman pointtii. Ku tietää ettei näissä bileissä kuitenkaan kukaa ala moittii. Kerranki saa satimaa,

magee kevyt ja puhelias fiilis tulee vaan, eikä sellainen vitun jumitus, mikä aiheittaa lätkää. "Hei yoyo Lassi, Lassi tuu tänne mitä jätkä? Vittu miten sä saat aina noin hyvää naista? Ihan älytän tää sun hydro muuten, haluutko sä itekki viel maistaa? No ei sit, mitä nää o? Jotain happoi vai? Kiitti emmä tarvii, eiks oo vetäny näit, se joka puhuu itekseen se Harri. No en kai mä nyt sulle vittuilis, mieti nyt itte no ai ai, no kokeillaan ny sitten."

Kerto:

Psykedeliaa, ei mikään ole ennallaan.

Psykedeliaa, vakoissa vakoissa. Psykedeliaa, ei enää milloinkaan. Psykedeliaa, vakoissa vakoissa.

Jännää kun on kesä, mut silti ulkona sataa lunta. Mä en muute tarviin nykyisi enää ollenkaan unta, mä ymmärään maailmaa, mä oon valaistunu, mulla on oikeen semmonen kolmas silmä otsassa, sen jälkeen en oo nukkunnu. Helpottaa elämää iha helvetisti tää telepatia, ei tarvii ees puhuu, ja silti menee perille jos on asiaa. Ja mä pystyn liikuttelee esineitä ajatuksen voimalla. Ihanan rauhaisaa, tän sängyn alla. En oo viel kertonu mutsille,

et mulla on näit kykyjä. Se on vähä sekasi, se luulee et mä nään jotain näkyjä. Mut sitku kerron, Ni saa vaan olla ylpee pojastaan. Ei oo varmaan arvannu sillonku on oottanu, ainut lastaan. Elä nyt jaksa mutsi valittaa, emmä haluu mennä ulos. Olinhan mä viikko sit niis bileis, syö nyt vaan ne muros. Ja koita nyt vittu tajuta, et mä en todellakaan, haluu hengata niide vitun kuolevaisten kaa.

Kerto:

Mut haettiin,

mä luulen et ne o enkeleitä. Tää on tosi kirkas paikka, ja tääl o seinätki pehmeitä. Ei mikään diileri näin hyvää kamaa, ku nää heittää. Ja ei oo yhtään yhtään, ikävä entisiä paska bileitä. Nää on kaikest samaa mieltä, sanoo vaan "Joo joo kyllä kyllä" Ja tarjoilee mulle ruokaa, missään palvelu tälle tasolle yllä. Mä oon kuin kuningas, ja valkoiset alamaiset mua palvoo. Koko mun elämäni aikana, ei oo ikinä ollu näin hyvää oloo joo. Mä keksin, tän täytyy olla taivas. Välillä ne sitoo mut kiinni,

et mua ei vietäs pois niilt ja täst paikas. Nii paljon nää enkelit mua rakastaa, välillä vähän pistää, mut mä tiedän ettei ne tarkota satuttaa. Ja helvetti, on jossain alempana tuolla. Välil ne huutaa siel nii, et siihenki vois varmaan kuolla. Mä tiedän enkelit on olemassa, vaan mun takia, mä oon Jumala.

Kerto: