Mä unta nähdä taisin taas, tai kenties haaveilin En tiennyt että saisin taas näin tulla takaisin Taas astuin vanhaa tietä näin, kuin vieras oisi en Ja katsoin kauan mietteissäin, mä paikkaa lapsuuden On vuosi -39, kun aikaan markkinain, näät pojan pienen ylpeän, mä pitkät housut sain Ja käteen äidin tartuin vaan isän kanssa päässyt en Kun lähti silloin suojaamaan, hän paikkaa lapsuuden Nään koulun vielä paikallaan, se harmaana seisoo niin, ei päästy joulujuhlaankaan, kun matkaan lähdettiin Nyt seinään tuttuun nojaan vaan, nään leikit lapsien, jalat uudet polkee touhuissaan nyt paikkaa lapsuuden

Mä katson pintaa virran suun, se koski ei ollutkaan Sen vanhan tuuhean tammipuun, joku päässyt on kaatamaan, lampi ennen päilyi puulas niin, sitä mistään löydä en Nykyaika pannut kahleisiin, on paikan lapsuuden