Illan muista ihanaisen armaan, unhohon se jäänyt sult on varmaan. Näin sun silloin ensimmäisen kerran, liekö myös se viimeinen. Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmihisi sinisiin. Hetkisen vain sinut sylihini suljin, lähdettyäs vaivuin unelmiin. Yhä kuulen äänes sointuvan ja mä luulen, että rakastan. Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmiin sinisiin.

Näin vain kerran sun se voikin riittää, onneain jos siitä tahdon kiittää. Parhaat hetket eivät kestä kauan, suuri onni lyhyt on. Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmihisi sinisiin. Hetkisen vain sinut sylihini suljin, lähdettyäs vaivuin unelmiin. Yhä kuulen äänes sointuvan ja mä luulen, että rakastan. Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmiin sinisiin.