niin kaunis on ilma 'kuuletko hilma hetki nyt haaveilun ois on lämminkin siellä koivikkotiellä viipyä varjossa vois kuun kultainen silta kesäinen ilta johdatti meitä nyt lehtohon päin mi ihme on ilmassa houkutus hilmasta me katsoimme kuuta annoimme suuta tunsimme syömmemme sykähtävän tän retkemme puistossa talletan muistossa kuulin kun kuiskasi hän

se vierähti ilta kuun kulta silta polulta häipyi jo pois vaan monasti vielä koivikkotiellä tuntuu kuin kuiskehe sois sen laulussa tuulen illalla kuulen kuutamo lehvillä leikkivi vain mi ihme on ilmassa houkutus hilmassa aattelen kulkiessain on mennythän multa toisen jo kulta syömmeni tunnen ma värähtävän on iltamme puistossa vieläkin muistossa kuulen kun kuiskaisi hän