Sinä puhuit linnuista silloin vinttihuoneessa päiväpeiton aallokossa näytit kauniilta
Pelkäsin sun vapauttas ja kohoilevaa rinnustas ja kun käskin sinun mennä toivoin ettet tottelis mua
Ja nyt mä kuulen sinut jokaisessa laulussa
Ja minä luopuisin kaikista lupauksistani ja tolkun äänen toiveista jos sä olisit vielä pienimmän hetken mun
Ja minä luopuisin pyhistä päätöksistä niin ja näistä ihmisistäkin jos sä olisit edes pienimmän hetken mun
Olit puhuri lammella se naurunpuuska kirkossa polku liian kiemurainen ja minä arka askeleissani
Ja nyt mä maistan sinut jokaisessa sateessa Ja nyt mä tunnen sinut jokaisella iholla
Ja minä luopuisin kaikista lupauksistani ja tolkun äänen toiveista jos sä olisit vielä pienimmän hetken mun
Ja minä luopuisin pyhistä päätöksistä niin ja näistä ihmisistäkin jos sä olisit edes pienimmän hetken mun
Jos toisin olis tuulet huutaneet missä suojaa pitäisin? Jos toisin olis virrat vierineet kenen silmiin katsoisin? Missä meet, minne on päiväs kierineet kenen selkää sivelet? Jos toisin olis tiemme viettäneet
Puhuisitko linnuista vielä vinttihuoneessa päiväpeiton aallokossa oltaisko me kauniita?
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: