Sydämeni odottaa kuin kuuta nousevaa. Se joskus ehkä palkitaan jos jaksaa odottaa. Tiesithän sen, se mitä tiennyt en, se kuuluu huomiseen.

Ajatuksen siivilleen saa jokin nousemaan. Siivillään se liitelee ja etsii kauniimpaa kuin mitä saan jos vain odottaa.

Vie, vie mut pois. Vie mut jonnekin missä aika pysähtyy, missä taivaskin kukkii ja kauneus käsiin räjähtää.

Vie, vie mut pois. Vie mut siltikin, vaikka sisälläni kiehuu, vaikka herkkyys unohtuu ja tunnemyrsky vallan saa.

Kaiken tunnen palanneen mieleen uudelleen. Kaiken minkä jäätyneen jo luulin kylmyyteen. Tiesithän sen, se mitä tiennyt en, se kuuluu menneeseen.

Vie, vie mut pois. Vie mut jonnekin missä aika pysähtyy, missä taivaskin kukkii ja kauneus käsiin räjähtää.

Vie, vie mut pois. Vie mut siltikin, vaikka sisälläni kiehuu, vaikka herkkyys unohtuu ja tunnemyrsky vallan saa.

Vie, vie mut pois. Vie mut jonnekin missä aika pysähtyy, missä taivaskin kukkii ja kauneus käsiin räjähtää.