Puiston muistathan missä sun mä näin. Siellä hohti tuo kukka, ystäväin

Tuo mun rintahan onnen uuden toi Ja nyt lempi mun syömmessäin soi

Varjoon suuren puun jäimme lehvien Syttyi lamppu kuun hohti kukkanen

Taioit rintahain silloin maasta sen Valat rakkauden vahvistaen

Vaipunut nyt jo on krysanteem` kuolohon Lempi vain ainaisesti armahain, kukkii vain

Ylle nurmikon talven hanki sai Ylle kohtalon vuotten huurre kai

Lahjat rakkauden saimme säilyttää Niit ei riistää voi halla ja jää

Muistat puistotien missä sun mä näin Kasvoi siellä pien kukka ystäväin

Vielä kuoltuaan hymy kukka tää muistot rakkauden se säilyttää

Vaipunut nyt jo on krysanteem` kuolohon Lempi vain ainaisesti armahain, kukkii vain