Pieni ja hiljainen kylä keskellä metsien siellä puut ovat niin suuria ettei valoa näy Sen reittiä askeltaa neito kauniissa vaatteissaan Lucia saanut on nimensä äidiltään Ja hän kuiskaa: yöksi jää

Henki Lucian sinne vaeltaa missä sydäntä paleltaa Tahtoo auttaa mut ei tahdo huomiota On meistä jokainen joskus nähnyt sen hennon, kauniin sydämen Jouluisin löytää hän sinutkin

Viikkoja vierähtää kunnes aitta on tyhjillään Valkoiset vaatteet on jääneet vuoteeseen Kylä ennen niin hiljainen koki valtavan kauneuden Se ei hajoa, neito kun toi vähän valoa

Henki Lucian sinne vaeltaa missä sydäntä paleltaa Tahtoo auttaa mut ei tahdo huomiota On meistä jokainen joskus nähnyt sen hennon, kauniin sydämen Jouluisin löytää hän sinutkin

Lucia, sen henki vaeltaa sinne missä paleltaa Lucia, sen henki vaeltaa sinne missä paleltaa

Henki Lucian sinne vaeltaa missä sydäntä paleltaa Tahtoo auttaa mut ei tahdo huomiota On meistä jokainen joskus nähnyt sen hennon, kauniin sydämen Jouluisin löytää hän sinutkin